Metsästysseura Haukka
Riistanhoito

Ruokintapaikka

Kaiken luonnon hyödyntämisen tulee tapahtua kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Metsästyksessä tämä tarkoittaa riistanhoitoa ja riistakannan verottamista kannan tuoton mukaisesti. Riistanhoito on ollut osa metsästystä halki vuosisatojen, vaikka varhaiset esi-isämme eivät sitä itse välttämättä ymmärtäneetkään.

Riistanhoito alkoi saada järjestyneempiä muotoja viime vuosisadan alkupuolella ensimmäisten metsästysyhdistysten toimesta, jolloin käyttöön otettiin seuratoiminnalle tyypillisiä uusia riistanhoitomuotoja kuten peltoriistan ruokinta ja järjestelmällinen petoeläinten hävittäminen. Riistanhoidon perusajatus on säilynyt hyvin samanlaisena halki edellisen vuosisadan, menetelmät vain ovat kehittyneet ja tehostuneet, resursseista puhumattakaan.

Hirvieläimet

Nuolukivi

Metsästysseura Haukan alueen tärkeimmät riistaeläimet ovat hirvi ja valkohäntäpeura. Hirviä ammutaan vuosittain 10–20 ja peuroja 200–300. Peurakanta Punkalaitumen alueella on Suomen tiheimpiä ja kannan pitäminen siedettävällä tasolla vaatii runsasta metsästämistä peuran luontaisten vihollisten vähyyden vuoksi. Peurat ovat sopeutuneet alueelle hyvin, mutta metsästysseuran jäsenet harjoittavat aktiivista talviruokintaa kannan laadun turvaamiseksi. Lisäksi ruokintapaikkojen oikealla sijoittelulla saadaan vähennettyä kolareita ja viljelyksille aiheutuneita tuhoja.

Hirvieläinten ruokintapaikoilla käytetään pääasiassa viljaa, jota kuluu useita kymmeniä tuhansia kiloja vuodessa. Lisäksi seura ostaa ja saa lahjoituksena vuosittain suuren määrän juureksia, jotka maistuvat hirvieläimille mainiosti. Seuran alueella on myös talkootyönä perustettuja riistapeltoja, joissa viljellään rehukaalia, retikkaa, rapsia ja viljaa. Pääasiassa hirvieläimille tarkoitetut riistapellot tarjoavat suojaa sekä ravintoa myös riistalinnuille ja jäniksille. Riistapeltojen ja ruokintapaikkojen yhteydessä pidetään usein myös nuolukiviä, joista hirvieläimet saavat tärkeitä hivenaineita.

Pienriista

Telkänpönttö

Pienriistasta yleisimpiä ovat rusakko, kettu, supikoira, sepelkyyhky ja sorsalinnut. Sorsalintuja ruokitaan viljalla alueen vesistöissä ja kolopesijä telkälle on rakennettu pönttöjä, joita voidaan sijoittaa myös kauemmas vesistöistä. Rikkonainen maaseutuympäristö tarjoaa jäniksille ruokaa ja suojaa ympäri vuoden, mutta etenkin lumisina talvina seuramme jäsenet ruokkivat jäniksiä heinillä ja kaadetuilla haavoilla.

Metsäkanalinnut ovat suhteellisen harvinaisia ja tämä on otettu huomioon myös rauhoituksissa. Metso, fasaani, peltopyy ja naarasteeri ovat täysin rauhoitettuja, sekä ukkoteeren kiintiö on 1/jäsen. Peltopyitä ruokitaan talvisin viljalla.

Pienpedot

Kettujahti

Seuran jäsenet harrastavat aktiivista pienpetopyyntiä kantojen kurissa pitämiseksi. Pahimmat riistatuholaiset ovat kettu, sekä tulokaspedot minkki ja supikoira. Edellä mainittujen lisäksi myös näätä tappaa runsaasti metsäkanalintuja ja oravia, mutta näädän merkitys riistakannolle on vähäisempi harvinaisuutensa vuoksi. Pienpetoja pyydetään ”passiivisesti” raudoilla ja elävänä pyytävillä loukuilla, jotka pitää kokea vähintään kerran vuorokaudessa.

Talvisin järjestetään ajokoirilla suoritettavia kettujahteja, joihin ovat tervetulleita metsästäjät koko Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueelta. Runsas pienpetojen pyynti on näkynyt hieman elpyneissä metsäkanalintukannoissa. Etenkin supikoiran metsästys on riistanhoidollisesti kiitollinen toimi, sillä ilman metsästystä kanta kasvaisi nopeasti maassa pesivien lintujen kannalta kestämättömäksi.

Kauris ja suurpedot

Punkalaitumella on Satakunnan riistanhoitopiirin alhaisimpia kauriskantoja, silti tämä kaunis eläin on ilmaantunut myös Haukan alueelle. Kauriin huonon menestymisen syistä alueella ei ole tarkkaa tietoa, mutta elinmahdollisuuksien parantaminen edellyttää ainakin kettukannan pitämistä pienenä. Kauriin leviämistä hidastavat myös suurpedot, joista ilves on metsästysseuramme alueella kohtalaisen yleinen.

Myös karhusta ja sudesta on saatu jokusia havaintoja viime vuosina. Seuran suurpetoyhdysmiehenä toimivat Tuomas Vähä-Jaakkola (050-587 1632), Kalervo Loponen (040-830 5507) ja Jouni Lähdeniemi (040-553 9396 ), joille alueen asukkaiden toivotaan ilmoittavan suurpetohavaintonsa. Loukkaantuneista eläimistä pyydetään tekemään ilmoitus Arto Koljoselle (050-5255260)

Riistakannat

Riistakantoja seurataan tarkasti tarpeellisten riistanhoitotoimenpiteiden löytämiseksi. Tärkein apuväline seurannassa ovat riistakortit, jonka jokainen jäsen on velvollinen palauttamaan seuran johtokunnalle metsästyskauden jälkeen. Jäsenet merkitsevät riistakortteihin vuoden aikana saaliksi saadut eläimet ja tehdyt riistanhoitotyöt. Korteista koostetaan yhteenveto, jota verrataan aikaisempien vuosien vastaaviin ja näin saadaan vertailtua yksityiskohtaista materiaalia pitkältä aikaväliltä.

Seuran alueella toimitetaan vuosittain myös kolmiolaskentoja, joissa kuljetaan vuosittain saman tasasivuisen kolmion reunat. Metsässä suoritettavassa riistakolmiolaskennassa lasketaan havainnoitujen riistaeläinten määrä ja talvella suoritettavassa jälkikolmiossa lasketaan reitin kanssa risteävät riistaeläinten jäljet.

Jos kiinnostuit riistanhoitotöistä, niin ota yhteyttä seuran johtokuntaan ja mietitään mitä voimme tehdä yhdessä alueen riistakantojen parantamiseksi.

Metsästysseura Haukka