Seuran perustaminen

Metsästysseura Haukan perustava kokous pidettiin 22.10.1953 Pohjoisseudun nuorisoseuran talossa. Metsästysseura perustettiin seuraavan sisältöisellä sopimuskirjalla:

Me allekirjoittaneet Suomen kansalaiset perustamme täten Metsästysseura Haukka-nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa säännöissä mainittavalla tavalla, selitämme liittyvämme jäseniksi yhdistykseen ja hyväksymme sille oheiset säännöt.

Punkalaitumella, lokakuun 22. päivänä 1953
Mikko Juhe, Yrjö Kinnunen, Eino Marttila

Yhdistys rekisteröitiin 12.1.1954 numerolla 64407.

Yhdistyksen ensimmäinen hallitus oli seuraava:
Puheenjohtajana kassanhoitaja Mikko Verneri Juhe
Varapuheenjohtajana kauppias Niilo Vihtori Sadonoja

Varsinaiset jäsenet:
Pientilallinen Maunu Erland Kytömaa
Pientilallinen Niilo Pietari Ahvenus
Tilallinen Eero Vihtori Tapala
Maanviljelijä Eino Marttila
Lakitieteen ylioppilas Yrjö Kaarlo Kalevi Kinnunen
Maanviljelijä Eero Kallonen

Varajäsenet:
Pientilallinen Yrjö Aukusti Anttila
Maanviljelijä Esa Uolevi Mahnala
Tilallisen poika Toivo Olavi Mäkelä Liitsolasta

Ensimmäinen ohjesääntö yhdistyksen toiminnasta on määrännyt mm. seuraavaa:

- Myrkkypyynti on kielletty yhdistyksen vuokraamalla alueella
- Raudoillapyytäjä on velvollinen ilmoittamaan rautojen asettamisesta asianomaiselle maanomistajalle
- Jokaisen oravanmetsästykseen osallistuvan yhdistyksen jäsenen on yhdistyksestä erottamisen uhalla pitäydyttävä hakkaamasta metsän puita kalikoilla, turmelemasta taimistoa ja rikkomasta aitoja tai tuottamasta muuta haittaa metsälle
- Yhdistys voi varojensa puitteissa maksaa tapporahaa ketuista ja haukoista
- Yhdistys panee toimeen tarpeen vaatiessa varisten myrkyttämisen

Metsästysmaat

1950- luvulla ja 60-luvun alussa seuran metsästysmaita oli Tyrvään, Kiikan, Punkalaitumen ja Urjalan kuntien alueella. Vuokrattujen maitten ala oli laajimmillaan 16 300 hehtaaria. Itä- länsi- suunnassa alue oli noin 30 kilometriä. Sen ajan metsästäjät ovat kertoneet, että näiden äärialueiden metsästäjät tuskin ovat tunteneet toisiaan.

Vuonna 1963 Metsästysseura Haukasta erotettiin lähes viiden tuhannen hehtaarin kokoinen alue ja perustettiin Illon Metsästysseura ry. Tämä oli ihan käytännön syistä; riistaa oli runsaasti, kulkuyhteydet suuren seuran alueella oli etenkin talvisaikaan huonot ja metsästäjiä oli paljon.

Toinen hajaannus seurasta tapahtui vielä samana vuonna (1963), kun Metsästysseura Haukasta erotettiin reilu tuhannen hehtaarin kokoinen alue, johon perustettiin Kotka-niminen metsästysseura. Missään vaiheessa ei ollut kysymys riidoista kummassakaan erkaantumisessa, vaan riistan runsaus ja käytännön asiat johtivat siihen. Tämän jälkeen Metsästysseura Haukan alue on ollut hieman reilu 10 000 hehtaaria.

Rakennukset ja ampumaradat

Metsästysseura Haukan maja ja ampumaradat päätettiin rakentaa lähelle Oriniemen kylää ja sopivaa maata saatiin vuokratuksi Tapani Juhelta vuonna 1965.

Vuonna 1968 ostettiin Uuno Kestilästä hirsinen pirttirakennus metsästysmajaksi. Muutaman vuoden kuluttua sen sisä- ja ulkoseinät laudoitettiin ja ulkolaudoitus maalattiin.

Vuonna 1975 ostettiin Kalle Syrjälältä hirsirakennus, johon tehtiin sauna ja pukuhuone sekä isompi kokoustila.

1970-luvun lopulla rakennettiin seuralle lahtivaja.

2005 vuonna valmistui seuralle uusi metsästysmaja, jossa on tilava sauna, pukuhuone, kaksi vessaa, nykyaikainen varusteltu keittiö ja isompi vapaatila, jossa on pöytäpaikkoja 36 hengelle.

Heti vuodesta 1965 ampumatoiminta oli jo jollakin tapaa käynnissä Haukan maastossa. Ratoja alettiin heti rakentamaan, kun vuokrasopimus saatiin tehtyä. Vuonna 1966 saatiin seuralle savikiekonheitin, 1970 valmistui hirvirata ja vuonna 1971 rakennettiin ja varusteltiin trap-ampumarata. 1975 vuonna tehtiin villikarjurata. Luodikkorata rakennettiin 1980-luvulla.

Ampumaurheilu

Metsästysseura Haukalla on ollut ampumaurheilu hyvin monipuolista vuosikymmenien ajan. Lajeina ovat olleet trap, metsästystrap, skeet, metsästyshaulikko, hirvi, luodikko, villikarju, hirvenhiihto ja uudempana lajina Punkalaitumen Kunnon nimissä toimiva pienoiskivääriammunta. Menestystä on tullut jäsenille henkilökohtaisella puolella aina pohjoismaiden mestaruuteen saakka ja joukkuepuolella mainittavaa on hirviammunnan voitto sarjassa Metsästysseura Haukka vastaan muu Satakunta.

Metsästysseura Haukan radoilla on järjestetty niin piirin mestaruuskilpailuita, katsastuksia, seuraotteluita, yhdistyksen mestaruuskilpailuita kuin oman seuran mestaruuskilpailuita. Seuran jäsenille tarkoitettua pyssymieskisaa on järjestetty vuodesta 1971 alkaen, niin että vain yhtenä vuotena se on jäänyt väliin. Tämän kilpailun on kehittänyt Toivo Mäkelä. Pyssymieskilpailussa ammutaan metsästysammuntaa, metsästystrappia ja hirveä ja näiden lajien yhteistulos ratkaisee voittajan.

Jäsenet

Metsästysseura Haukan ensimmäisten vuosien jäsenmäärä on ollut noin 40. Vuonna 1962 jäsenmäärä on ollut 60-70. Tämän jälkeen Metsästysseura Haukasta erkaantui Illon metsästysseura ja Kotka, joten jäsenmäärä laski 49:een (vuonna 1964). Pian jäsenistö alkoi kasvamaan ja vuonna 1972 jäseniä oli jo yli 80 ja 1975 päästiin jo yli sadan jäsenen. Vuonna 1982 jäseniä oli 137. Tämän jälkeen jäseniä on ollut ampumajäsenien kanssa vaihdellen 130:stä 200:aan.

Ampumatoiminta

Metsästysseura Haukalla on hyvin monipuoliset ja nykyaikaiset ampumaradat. Haukan maastossa sijaitsee liikkuvan hirven rata, luodikkorata, skeetin/metsästyshaulikon heittimet, trapheitin, villikarjurata ja pienoiskiväärirata. Ammuntaa on mahdollista harjoittaa arkipäivinä aamusta klo 21:een saakka, lauantaisin aamusta klo 18:aan saakka ja sunnuntaisin 12-21.

Seuran radoilla kilpaillaan melko aktiivisesti. Joka kesä järjestetään ainakin yhdet hirven ja luodikon katsastukset. Seurojen väliset mestaruudet ratkotaan vuosittain, niin kuin myös riistanhoitoyhdistyksen ja oman seuran jäsenten väliset mestaruudetkin hirvessä, luodikossa, metsästystrapissa ja metsästyshaulikossa. Lisäksi jo perinteeksi ovat muodostuneet ennen elokuun 20. päivää järjestettävät sorsa-ammunnat ja 1971 vuodesta ammuttu pyssymieskilpailu. Pienoiskiväärirata on ahkerasti Punkalaitumen Kunnon ampumajäsenten käytössä, jotka pääasiassa ovat myös Metsästysseura Haukan jäseniä. Villikarjurata on ollut muutaman vuoden hiljakseen, mutta rata on täysin toimiva ja mahdollistaa liikkuvan harjoittelun. Seuran maastossa on myös mahdollisuus järjestää hirvenhiihtoja ja –juoksuja. Tosin alueen heikko lumitilanne vaikeuttaa hirvenhiihtojen järjestämistä, mutta juoksumaastot ovat erittäin oivalliset.

Kivääripuolen taulut ja paikat sisältyvät jäsenmaksuun ja haulikon kiekoista peritään seuraavasti. (Ks. liite Tiedotus harjoitusammunta)

Metsästysseura Haukkaan voi liittyä ampumajäseneksi ilman erityisiä vaatimuksia. Ota yhteyttä seuran sihteeriin (ks. yhteystiedot)  

Jokaisen ampumaradalla oleskelevan on noudatettava annettuja ohjeita ja määräyksiä. (Ks. liite Ampumaradan järjestyssäännöt)

Kenneltoiminta

Seuran kenneltoiminta painottuu hyvin pitkälti käytännön metsästykseen. Metsästyskoirakokeista seura järjestää ainoastaan mäyräkoirien ajokokeita. Vuonna 2006 seura järjesti mäyräkoirien suomenmestaruusajokokeet yhdessä Jalasjoen Metsästysseuran, Punkalaitumen Metsästysseuran sekä Satakunnan Mäyräkoirakerhon kanssa.

Koemaastoja seura on luovuttanut joka vuosi linnunhaukku-, hirvi- ja ajokokeisiin, seuran jäsenien toimiessa tuomareina sekä oppaina. Seuran jäsenet ovat käyneet myös tuomaritehtävissä kokeissa oman seuran alueen ulkopuolella. Omia koiriaan jäsenet käyttävät kokeissa ja näyttelyissä jonkin verran. Menestyneimmästä päästä mainittakoon Jussi Vähä-Jaakkolan omistama suomenpystykorva Fin Kva Fin Mva Pyry, sekä Arto Koljosen omistama karkeakarvainen mäyräkoira Fin Kva-A Omituisen Otuksen Amadeus. Molemmat koirista ovat kokeneita SM-kisa kävijöitä. Hirviseurueen koirana toimii useimmiten Sakari Koppalan Usvanniityn Sami. Eri metsästyskoirarotuja seuran jäseniltä löytyy toistakymmentä kappaletta.